Maaliskuussa järjestivät Ruotsin ortopedisen manuaalisen terapian ja urheilyfysioterapian yhdistykset yhteistyössä kongressin, jonka otsikkona oli Upper and Lower Quarter Movement Control och mycket mer…
Kongressia edelsi FM-workshop, joka ilokseni täyttyi heti ja jonoon jäi parin workshopin verran fysioterapeutteja. Kongressi oli loppuunmyyty, 300 osallistujaa täyttivät salin ja tunnelma oli tiivis.
Oli kunnia saada luennoida ft idolini Shirley Sahrmanin kanssa samassa kongressissa! Sahrman on liikekontrolli-testien kehittäjä ja aivan suvereeni liikekontrollihäiriöiden havainnoinnissa ja korjaamisessa.
Maalis-huhtikuun vaihteessa järjestettiin Levitunturilla Skandinaavinen käsikirurgien ja -terapeuttien kongressi. Molemmilla oli kaksi päivää omat ohjelmat ja viimeisenä päivänä ohjelma oli yhteinen.
Suomen Lappi näytti parhaat kevättalven puolensa, kongressihotelli Levi Summit oli huippu hieno ja järjestelyt toimivat kiitettävästi.
Kuva: Heidi Miettinen. Kuvassa käsiterapeuttien luennoitsijat, Tiina L-S, Hannu Luomajoki, Mårten Hoegh, Annina Schmidt ja Timo Pehkonen.
Terapeuttien ohjelman aloitti tanskalainen fysioterapeutti Mårten Hoegh, joka on tehnyt maisterintutkintonsa kivusta Kingś Collegessa Lontoossa ja tällä hetkellä tekee kliinistä työtä Århusissa ja väitöskirjaa Aalborgin yliopiston kivun ja neuroplastisiteetin tutkimuskeskuksessa. Mårtenin luennon aihe oli krooninen kipu ja mitä neurotieteet sekä kliiniset löydökset/huomiot kertovat.
Seuraavaksi oli minun vuoroni kertoa faskian osuudesta yläraajakivuissa ja toimintahäiriöissä.
Iltapäivällä Annina Scmidt luennoi perifeerisistä pinneoireista, niiden patofysiologiasta ja neurodynamiikasta. Annina on fysioterapeutti ja toimii tällä hetkellä tutkijatohtorina Oxfordin yliopiston neurotieteiden laitoksella. Annina on manuaaliterapeutti ja väitteli tohtoriksi 2011 hermopinteistä. Annina valaisi hermopäätteiden, -pinteiden ja klinisen tutkimisen maailmaa. Kliininen osaaminen paistoi läpi neurotieteiden ja teki luennosta upean kokonaisuuden, josta on paljon hyötyä käytännön potilastyössä.
Iltapäivän toisen luennon piti Hannu Luomajoki, joka esitteli käden alueen sensoriikan ja kivun erottelua ja neurodynamiikan sovellutuksia. Hannu toimii oetustehtävissä Sveitsissä, hän väitteli selän liikekontrollihäiriöiden tunnistamisesta ja niiden fysioterapiasta Itä-Suomen ylipistossa.
Seuraavana aamuna oli vuorossa workshop: Nonspecific pain: Hands -on or Hands-off treatment approach. Puolentoista tunnin ajan keskustelimme lähestymistavoista ja loppujen lopuksi konsensus oli se, että kaikki asiakkaat/potilaat tutkitaan tarkasti, kliniseen päättelyyn kuuluu taustahistorian tarkka arviointi ja eri tapahtumien osuus tämän hetkisissä vaivoissa ja kivulle herkistämisessä. Välillä mentiin pois kädestä lonkkakipuun asti, sepaluskin aukesi – ja sitten palattiin taas päivän aiheeseen. Keskustelu oli antoisaa ja kuulijat osallistuivat siihen aktiivisesti.
Iltapäivän workshopin aiheena oli Clinical testing and treatment options in neurogenic pain ja luennoitsijoina olivat Annina ja Hannu. Aivan loistavaa kliinistä tietoa, tarkaa analyysiä ja keinoja arvioida ja seurata tilannetta kunkin potilan kohdalla.
Iltajuhla oli Levitunturin huipulla – kuten myös tunnelma!
Seuraavan päivän ohjelma oli yhteinen käsikirurgien ja -terapeuttien kanssa. Ohjelmassa pääosaa näyttelivät erilaiset jänneongelmat ja niiden kirurginen ja välillä konservatiivinenkin hoito. Saatiin uusi ammattinimike – VIIHDYTTÄJÄT 🙂 se sai alkunsa kommentista: ”…if surgery does not help then we just have to entertain the patient, or sent them to physiotherapy to be entertained!” Liittyen humeruksen lateraalisen epicondylin alueen kipuun – eli tenniskyynärpääoireistoon. Onneksi tutkimusta eri terapimuodoista on tehty paljon ja terapeutit ymmärtävät kyynärpään yhteyden koko yläraajan toimintaan, että ei tarvitse ihan vaan yhtää luun nastaa tuijottaa ja viihdyttäjäksi ryhtyä 🙂