MUUSIKOT, TOISTORASITUKSEN AIHEUTTAMAT YLÄRAAJAOIREET JA FM
Vuoden 2014 loppupuolella tapasin poikkeuksellisen paljon nuoria muusikoita, joilla oli vakavia soittamista haittaavia yläraajaoireita. Diagnostiikka nojasi oireiden kuvaamiseen, yleensä ilman patoanatomisia löydöksiä. TOS, hermopinne (ilman ENMG muutoksia), jännetupetulehdus, tennis/golf -kyynärpää jne. Tyypillisiä oireita olivat nopea väsyminen soittaessa, sormien tai ranteen/kämmenen alueen kömpelyys, puutuminen ja pistely raajassa, joko ääreisosissa tai koko raajan alueella. Suurin osa muusikoista oli ammattilaisia, joko opiskelijoita tai jo valmiita muusikoita. Jokainen heistä oli jo kokeillut useaakin erilaista terapiamuotoa oireittensa hoitoon.
Faskiamanipulaatio tuntui toimivan toistorasituksen aiheuttamien vaivojen hoidossa. Perustieto faskian fysiologiasta antaa selitystä sille, miten läheinen suhde faskialla ja lihastoiminnalla on keskenään. Faskian osuus perifeerisessä herkistymisessä on mielenkiintoinen ja tärkeä samoin kuin toiminnallisissa hermopinteissä. Kun vaikutusta näytti olevan sekä hienomotoriikkaan, voimantuottoon, liikkuvuuteen sekä kipuun, syntyi ajatus pilottitutkimuksesta faskian osuudesta toistorasituksen aiheuttamiin epäspesifeihin yläraajaoireisiin. Mikä olisi edustavampi ryhmä toistorasituksen suhteen kuin muusikot! Yleensä aloitusikä on neljän viiden vuoden paikkeilla ja siinä vaiheessa, kun ammattiopinnot alkavat, ovat he soittaneet jo noin 15 vuotta – tuhansia toistoja – eräs viulisti sanoi, että hänellä tulee 10000 toistoa jo viikon sisällä orkesteriharjoituksissa ja konsertissa.
Apunani oli musiikin opiskelija, viulisti Sara Mansnerus, joka keräsi tutkimusryhmään yläraajaoireisia ja kontrolliryhmään oireettomia musiikin opiskelijoita.
Suunnitelmana oli tutkia hengitysfunktio, toistettu puristusvoima ja VAS asteikolla arvioida kuinka suuri haitta oireilulla oli soittamiseen.
Hoitona oli kolme kertaa fysioterapiaa, alkuun tarkka taustatietojen keruu ja kliininen tutkiminen sekä em. hengitysfunktion arviointi capnografialaitteella ja puristusvoiman mittaus. Tutkimusryhmän muusikot myös piirsivät kipukartan, joka heille oli lähetetty sähköpostitse etukäteen. Tulokset ja arviot löytyvät kohtapuoliin artikkelit sivulta, kun saatan sen suomenkieliseen muotoon.
MAALISKUU 2015
Maaliskuussa alkoivat ensimmäiset suomenkieliset FM II tason kurssit, Varalassa ja Mikkelissä.
Mikkelin kesäyliopistossa järjestettiin 12.pvä seminaari, jonka aiheena oli ”Stressin vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön”. Aamupäivän puhujana oli tri Harri Lindholm, jonka vuonna 2013 tarkastetun väitöskirjan ”Physiological determinants and assessment of stress and recovery among media workers” antama tieto oli pohjana luennoille. Iltapäivän jaoimme kollega Jutta Alenin kanssa. Jutan aiheena oli ”Sovellettu rentoutus” – menetelmä, josta on paljon tutkimuksia ja oivaa näyttöä stressin ja kivun hallinnassa. Miksi stressi tekee kömpelöksi ja miten selittyvät siihen liittyvät keholliset tuntemukset, kuten kireys, nopea väsyminen ja uupuminen. Faskia näyttelee taas isoa osaa näissäkin oireissa. Stressi lisää lihasjännitystä ja lihassupistuksesta noin kolmasosa välittyy faskiarakenteiden kautta. Herkimpiä stressille oat niskahartiaseutu ja kasvot lihaksineen – jatkuva jännitys aistitaan, kuten eräs asiakkaani sanoi ” pari numeroa liian pieni kumipuku päällä”. Stressi vaikuttaa suoraan lihassolutasolla ja lihassukkula, lihasen pituutta aistiva tuntosarvi lihaksen sisällä on kapselillaan kiinni lihaksen sidekudoksessa, joka taas on yhteydessä koko faskiajärjestelmään. Jakuva jännitys heikentää lihaksen verenkiertoa lisäten sen happamuutta, mikä taas lisää lihassukulan ärtyvyyttä ja kierre on valmis. Lisäksi stressin aiheuttama sympaattisen hermoston pitkittynyt yliaktiviteetti vaikuttaa tyyppi I lihassoluihin, joiden voimantuotto heikkenee – nämä liittyvät asennon ylläpitoon ja se kompensoidaan mitenkäs muuten kuin lisäämällä lihastyötä, joka johtaa väsymiseen ja uupumiseen – vaikka toiminta näyttää aivan samalta kuin aina ennenkin. Rasitus ei lisäänny mutta elimistössä stressin vaikutuksesta tapahtuneet muutokset johtavat piikuhiljaa hankaliin tule- vaivoihin.
Tri Heli Ristiniemen väitöskirjatutkimuksessa Ruotsissa vuonna 2014 tutkittiin maan tavallisimpiin diagnooseihin kuuluvan oireilun, uupumusoireyhtymän erilaisia oireita. Tavallisimmat niistä liittyivät hengittämiseen ja huonon hengitysfunktion aiheuttamiin oireisiin. Tavallisin hengitysfunktion toimintahäiriö on pinnallinen ja liian tiheä hengittäminen, joka aikaan saa muutoksia kudosten hapetuksessa. Tyypillisiä oireita ovat pistelyt, puutumiset, nopea väsyminen, somaattisen ja autonomisen/sympaattisen hermoston yliärtyvyys, krampit, kireyden tunne jne. Respiratoriseen alkaloosiin, joka johtuu huonosta hengitysfunktiosta, liitetään myös kudosarkuus ja kireyden tunteeseen faskiarakenteet. Erilaiset harjoitukset, missä pyritään normaaliin hengitysfunktioon ja parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen, auttavat myös em oireisiin. Jatkuva venyttelyn tarve on oire poikkeavasta tilanteesta myofaskiaalisissa kudoksissa.
HUHTIKUU 2015
Huhtikuussa Kittilän Levitunturilla järjestettiin 30. Suomen Manuaal
isen Lääketieteen (SMLY) perinteinen kevätkurssi. Tämänvuotinen kurssi oli toinen FM workshop, edellinen oli 2013, jolloin Antonio Stecco ja Giergio Rucli esittelivät FM metodin ja nyt jatkettiin esittelyä myös hermostoon ja sisäelintoimintahäiriöiden puolelle ja opettajina toimivat Antonio Stecco ja Andrea Pasini. Kurssilla oli lääkäreitä ja fysioterapeutteja, joiden yhteistyötä tällaiset yhteiset koulutustapahtumat ja niihin liittyvät keskustelut selkiyttävät ja parantavat.
Mites ne spiraalit menevätkään? Taso II kurssilaisia Varalassa parvekkeella harjoittelemassa. Teippaaminen on hyvä keino palauttaa fuusiokeskukset mieleen ja tunnustella, minkälaista vetoa mistäkin suunnasta tulee 🙂 Alkamassa REME -spiraali vasemmasta alaraajasta.
Voiko kauniimpaa kurssituspaikkaa maisemien puolesta olla. Varalan rannassa toukokuisen ilta-auringon kajo.
Mikkelin Kesä Yo:n järjestämä Fm kurssi taso II valmistui 18.4. spiraalien väännön jälkeen, väittivät, että aivoissa näytti tältä…
Mikkelissä aloitti huhtikuun lopussa uusi FM I tason ryhmä, 20 innokasta faskiamanipulaation opiskelijaa Kyyhkylän Kuntoutuskeskuksen tiloissa.