Kokemuksia Faskiamanipulaation®käytöstä lasten ja aikuisten neurologisessa fysioterapiassa
Yhteenveto tuoreimmasta tutkimuksesta Faskiamanipulaation® vaikutuksesta AVH jälkeiseen alaraajan spastisuuteen:
”Faskiamanipulaatiolla® voidaan tehokkaasti lievittää alaraajan spastisuutta, nilkan klonusta ja lyhytaikaisesti parantaa spastisen alaraajan nilkan passiivista liikelaajuutta ja motoriikkaa.
FM® vaikuttaa spastisuuden perifeeriseen komponenttiin palauttamalla osin kudosten viskoelastisia ominaisuuksia ja sen liukumista.
Uutena ”anti-spasmodisena” menetelmänä Faskiamanipulaation® etu on se, että se on non-invasiivinen, toistettava ja erittäin tehokas. Se parantaa perinteisen fysioterapian vaikutuksia ja Faskiamanipulaatiota® voidaan ehdottaa botoxin tapaan vaihtoehdoksi tai täydentäväksi hoitomuodoksi.”
Koko artikkeli löytyy alla olevasta linkistä:
Li W, Liu X, Wen Y, Wu J, Giordani F, Stecco C. The effect of fascial manipulation therapy on lower limb spasticity and ankle clonus in stroke patients. Eur J Transl Myol. 2024 Jul 3.
Lasten Fysioterapia ry:n järjestämä FM2-kurssi Helsingissä helmikuussa 2023.
Suomessa on toteutettu vuosina 2017-2023 viisi lasten kanssa työskenteleville fysioterapeuteille suunnattua FM® 1-2-koulutuskokonaisuutta ja FM2-kurssin suorittaneita lasten fysioterapeutteja on nyt 80. Koulutus on ollut AMF vaatimusten mukainen loppukoetta myöten.
Toisena ohjaajana on ollut Nita Tolvanen, jolla on pitkä kokemus neurologisten lasten fysioterapiasta. Nitalla on NDT/Bobath-,vauvaterapia- ja faskiamanipulaatio-koulutus (Certified Fascial Manipulation specialist) ja lasten fysioterapeiteille suunnattujen kurssien alkaessa vuonna 2017 viiden vuoden kokemus faskiamanipulaation soveltamisesta neurologisille lapsille ja nuorille aikuisille.
Erikoisalan osaamisen liittäminen FM-koulutukseen on toiminut hyvin ja madaltanut osallistujien kynnystä alkaa soveltaa FM:a neurologisessa kuntoutuksessa. Osallistujat saivat heti käytännön kokemuksia ja vastauksia kysymyksiinsä oman erikoisalansa kokeneelta osaajalta ja kokemuksia pohdittiin yhteisissä keskusteluissa.
Ensimmäisen lasten fysioterapeuteille suunnatun FM-kurssin järjesti Terapeija.
Lounastauolla pöytä notkui herkkuja!
Pidimme aiheesta ”Fascial Manipulation® application in neurological physiotherapy”- webinaarin Stecco Instituutin ”wednesday webinaareissa” kuulijoita oli reilusti toista sataa ja kuvassa studiomme Turussa Activuksen tiloissa. Kiitos Sannalle it-tuesta!
Nitan haastattelututkimuksen posteri ”The experiences and benefits of application Fascial Manipulation® Stecco method in neurological physiotherapy for children and adults.” hyväksyttiin Montrealissa pidettyyn VI FRC – Faskia tutkimuksen maailman kongressiin 10.-14.9. 2022.
Nitasta tuli FM 1-2 opettaja 6.6.2024. Kuvassa opettaja sertifikaatin kanssa Nita, Luigi Stecco ja Antonio Stecco AMF:n vuosittaisessa seminaarissa, 7.6.2024.
Faskiamanipulaatio on saanut vakaan sijan Suomessa lasten fysioterapiassa ja siitä on muodostunut tärkeä menetelmä muiden rinnalle toisin kuin muissa maissa, joissa FM-kursseja on pidetty jo pitkään. Siksi Nita halusi kerätä kokeneiden kollegojensa (12) kokemuksia FM:n tuomista lisähyödyistä yhteensä 135 asiakkaan fysioterapiassa.
Havaittuja lisähyötyjä:
Proprioseptiikan tarkentuminen ja tasapainotaitojen varmentuminen
FM vaikuttaa myönteisesti liikkeen löytämiseen ja voimantuottoon, sillä periferiasta tulevan tiedon lisääntyminen ja tarkentuminen vaikuttavat liikkeen suunnitteluun ja toteutukseen (feedback-feedforward) Liikkeen säätely paranee perifeerisen syötön tarkentuessa.
Eriytyneiden liikkeiden tuottaminen helpottuu agonisti-antagonisti työskentelyn helpottuessa. Toinen mukautuu paremmin liukumisen vapautuessa ja toinen supistuu tehokkaammin.
Kehotietoisuuden parantuminen, kuten yksi lapsi oli kertonut ”minä niin kuin tunnen mun lihakset paremmin”.
Vanhojen leikkausarpien käsittely, kaikissa faskiaalisissa kerroksissa vaikuttaa selvästi sekä lihasten rekrytointiin että tuntopalautteeseen. Leikkaushaavojen laaja-alaiset vaikutukset ovat selvästi nousseet terapeuttien tietoisuuteen.
Liikerajoitusten ehkäisemiseksi/vähentämiseksi. Monelle terapeutille on muodostunut käytäntö ensin käsitellä FMlla ja vasta sen jälkeen venytellä/varmistaa loppuliikeradat. Venytykset ovat vähemmän kivuliaita ja sujuvat nopeammin FM:n jälkeen.
Aina ei ole tarvetta venyttelyyn käsittelyn jälkeen liikeratojen vapauduttua jo FM:lla Jo muodostuneita liikerajoituksia on saatu vähennettyä faskiamanipulaatiolla, kun se ei ole venyttämällä onnistunut.
Neurologisessa fysioterapiassa käsittelyä joutuu toistamaan vaihtelevalla tiheydellä, johtuen virheellisten liikemallien/ kohonneen lihasjäntevyydeen vaikutuksesta soluväliaineen viskositeettiin. Tästä on vahvaa tutkimusnäyttöä.
Stecco A, stecco C, Raghavan P, 2014 Peripheral mechanisms contributing to spasticity and implications for treatment, Curr Phys Med Rehabil Rep (2014) 2:121–127
Bar-On L, Molenaers G, Aertbeliën E, Van Campenhout A, Feys H, Nuttin B, Desloovere K (2015) Spasticity and Its Contribution to Hypertonia in Cerebral Palsy, BioMed Research International
Volume 2015 (2015), Article ID 317047, http://dx.doi.org/10.1155/2015/317047
Klonus ja spasmit ovat selkeästi lieventyneet/ hävinneet FM:lla. Muutos liittyy lihaksen sisäisen sidekudoksen jäykkyyden vähenemiseen, joka vähentää lihassukkulan herkkyyttä
Virheellisten liikemallien vaikutus asiakkaan liikkumiseen on FM:n ansiosta vähentynyt. Tämä on seurausta menetelmän kumulatiivisesta vaikutuksesta; liikeratojen lisääntymisen myötä voimantuotto paranee agonisti-antagonisti työskentelyn helpottuessa. Vaikutus riippuu liikemallien vaihtelusta, kohonneen lihasjäntevyyden määrästä, lapsen iästä, pituuskasvun vauhdista, kognitiosta ja päivittäin toteutuvan harjoittelun/tukien ja apuvälineiden käytön säännöllisyydestä.
Lihasjäntevyyden kohoamisesta johtuvaan kipuun on FMlla voinut vaikuttaa tehokkaasti ja tähän useimmilla meistä ei aikaisemmin ole ollut menetelmää/työkaluja. FM toimii hyvin myös jomottavaan epämääräiseen ja repivään kipuun. FM on ollut hyvä ja usein ainut työkalu kohonneen lihasjäntevyyden aiheuttaman kivun hoidossa ja on auttanut ymmärtämään kivun mekanismeja. Asiakkaiden antaman palautteen mukaan FM auttaa em. kipuun paremmin kuin lääkkeet.
Kyky tuottaa kielen/leuan eriytyneempiä liikkeitä mandollistaa paremman imemisen, syömisen, pureskelemisen ja nielemisen. Vaikutusta on myös äänteiden muodostumiseen ja sylkivuotoon
Hengityksen tehostuminen tapahtuu vartalon faskiajärjestelmän (muskuloskeletaalinen ja viskeraalinen) mukautumisen parantumisen myötä.
Refluksi on lievittynyt ja myös kokonaan hävinnyt FM:n käytön myötä.
Lainaan Nitan sanoja: ”Mitä lapsi tekisi, jos kudos sallisi.”
Gracies JM. Pathophysiology of spastic paresis. II: Emergence of muscle overactivity. Muscle Nerve. 2005;31(5):552-571. doi:10.1002/mus.20285
Huijing PA. Epimuscular myofascial force transmission between antagonistic and synergistic muscles can explain movement limitation in spastic paresis. J Electromyogr Kinesiol. 2007;17(6):708-724. doi:10.1016/j.jelekin.2007.02.003
Järvinen TA, Józsa L, Kannus P, Järvinen TL, Järvinen M. Organisation and distribution of intramuscular connective tissue in normal and immobilized skeletal muscles. An immunohistochemical, polarization and scanning electron microscopic study. J Muscle Res Cell Motil. 2002;23(3):245-254. doi:10.1023/a:1020904518336
Menon RG, Raghavan P, Regatte RR. Quantifying muscle glycosaminoglycan levels in patients with post-stroke muscle stiffness using T1ρ MRI. Sci Rep. 2019;9(1):14513. Published 2019 Oct 10. doi:10.1038/s41598-019-50715-x
Smith LR, Lee KS, Ward SR, Chambers HG, Lieber RL. Hamstring contractures in children with spastic cerebral palsy result from a stiffer extracellular matrix and increased in vivo sarcomere length. J Physiol. 2011;589(Pt 10):2625-2639. doi:10.1113/jphysiol.2010.20336.
Yucesoy CA, Huijing PA. Substantial effects of epimuscular myofascial force transmission on muscular mechanics have major implications on spastic muscle and remedial surgery. J Electromyogr Kinesiol. 2007;17(6):664-679.
Menon RG, Oswald SF, Raghavan P, Regatte RR, Stecco A. T1ρ-Mapping for Musculoskeletal Pain Diagnosis: Case Series of Variation of Water Bound Glycosaminoglycans Quantification before and after Fascial Manipulation® in Subjects with Elbow Pain. Int J Environ Res Public Health. 2020;17(3):708. Published 2020 Jan 22. doi:10.3390/ijerph17030708 (not on neurological pt´s but related to HA)
Pintucci M, Simis M, Imamura M, et al. Successful treatment of rotator cuff tear using Fascial Manipulation® in a stroke patient. J Bodyw Mov Ther. 2017;21(3):653-657. doi:10.1016/j.jbmt.2016.12.007
Kuvassa Padovan yliopiston fysioterapiayksikön opettajat reunimmaisina, Carla Stecco valkoisessa takissa, Hilppa Mustonen ja Maiju Issakainen keskellä Aula Falloppian eteisessä.
Hilppa ja Maiju osallistuivat Padovan yliopiston Anatomian laitoksen järjestämälle Faskia Anatomia-kurssille.
Kurssin aikana he tapasivat kollegoitaan Padovan yliopistosta.
Karelia Ammattikorkeakoulussa on tehty kolme faskiamanipulaatioon liittyvää opinnäytetyötä. Tästä saadaan kiittää kahta AMK:n opettajaa, Hilppaa ja Maijua, jotka ymmärtävät, että kannattaa tutkia sitä, mikä toimii. Eli voi alkaa tutkia uusia menetelmiä, joista näyttää olevan vankka kliininen hyöty ja tuoda siten apua käytännön fysioterapiatyöhön ja esimerkiksi näiden tutkimusten kautta lasten kipuihin.
Opinnäytetöitä Faskiamanipulaation vaikutuksista lasten ja neurologisessa fysioterapiassa
Faskiamanipulaation vaikutus kantapääkipuisen kasvuikäisen kävelyn parametreihin
Kaartti, Samuel; Haataja, Sini (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098678
Faskiamanipulaation vaikutukset liikkuvuuteen ja kipuun kantapääkipuisilla lapsilla ja nuorilla
Juvonen, Riku; Åhman, Jesse (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135223 Ja yksi neurologiseen fysioterapiaan liittyvä:
Faskiamanipulaation® vaikutukset hemiplegisen CP-vammaisen lapsen kävelyyn: case-tutkimus välittömistä vaikutuksista alaraajojen nivelliikkuvuuksiin ja kävelyn parametreihin
Kärkkäinen, Tanja; Pussinen, Jonna; Mutanen, Anne (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434084
Faskiamanipulaatio purentaelimistön kivuissa ja toimintahäiriöissä
https://youtu.be/pcBcSlIdPGw?feature=shared” Kasvokivut, pään tai suun ja kurkun alueen kivut ovat syynä noin viidennekseen perusterveydenhuollon lääkärissäkäynneistä ja noin 10% kroonisista kivuista esiintyy näillä alueilla.” Terveyskirjasto, Duodecim 26.8.2018
Purentaelimistön vaivat (temporomandibular disorders, TMD) ovat yleisiä, yksittäisiä oireita esiintyy väestöstä jopa 25–62%:lla ja niiden oireet ja löydökset ovat usein lieviä.
Tutkimusten mukaan noin 3-16% aikuisista tarvitsee hoitoa TMD-oireisiin ja suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan hoidon tarvetta oli 7-10%:lla väestöstä. Käypä hoito 16.4.2021.
Purentaelimistön toimintahäiriöön liittyy usein muitakin oireita kuin kasvo-, lihas- ja leukanivelkivut sekä päänsärky. Tavallisia oireita ovat korvakivut, joko korvan sisällä (sekundaarinen korvakipu), tinnitus, lukkiutumisen tunne. Usein esiintyy myös äänen tuottoon ja nielemiseen liittyviä vaivoja ja palan tunnetta kurkussa samoin kuin niskakipua ja liikejäykkyyttä.
Tutustumalla pään ja kaulan faskioiden anatomiaan, hermotukseen ja yhteyksiin ymmärtää, miten nämä oireet liittyvät toisiinsa.
Faskiamanipulaatiosta on tehty kaksi satunnaistettua hoitotutkimusta purentaelimistön toimintahäiriöiden ja kivun hoidossa:
Sekito, F., Pintucci, M., Pirri, C., Ribeiro de Moraes Rego, M., Cardoso, M., Soares Paixão, K., … & Stecco, A. (2022). Facial pain: RCT between conventional treatment and fascial Manipulation® for temporomandibular disorders. Bioengineering, 9(7), 279.
Johtopäätökset: FM® on tehokas menetelmä kasvokivun hoidossa. FM ® on nopea, turvallinen ja kustannustehokas tapa vähentää kipua, palauttaa temporomandibulaarinivelen toimintakykyä ja suun avaamista. FM ®:lla voidaan hoitaa ennen purentakiskon käyttöönottoa.
Marco Pintucci on fysioterapeutti ja Faskiamanipulaatio®-opettaja. Hän oli mukana em. tutkimuksessa. Alla linkki Marcon webinaariluentoon:
https://youtu.be/pcBcSlIdPGw?feature=shared TemporoMandibular Disorders A fascial approach with the FM Stecco Method by Marco Pintucci
Guarda-Nardini, Luca, et al. ”Myofascial pain of the jaw muscles: comparison of short-term effectiveness of botulinum toxin injections and fascial manipulation technique.” CRANIO® 30.2 (2012): 95-102.
Satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa verrattiin botuliinitoksiini-injektioiden ja Faskiamanipulaation tehokkuutta purentalihasten myofaskiaalisen kivun hoidossa. Kiputasot olivat paremmat alkutilanteeseen nähden ja lyhyessä, kolmen kuukauden seurannassa, molemmat hoitomuodot näyttivät olevan lähes yhtä tehokkaita. Mutta Faskiamanipulaatio oli hieman tehokkaampi vähentämään subjektiivista kipua ja botuliinitoksiini-injektiot hieman tehokkaampia leuan liikeradan lisäämisessä (3mm enemmän avausta).
Faskiamanipulaatiolla apua lastenreuman aiheuttamiin leukanivelkipuihin ja liikerajoituksiin
”Leukaniveltulehduksen esiintyvyys on lastenreumassa noin 40–96 % riippuen sairauden alatyypistä ja tutkimusmenetelmästä. Sairauden puhkeamisvaiheessa leukanivel voi olla myös ensimmäinen tulehtunut nivel. https://hammaslaakarilehti.fi/lastenreuma-iskee-usein-myos-leukaniveleen/.”
Kliinistä tutkimusta FM-käytöstä lastenreumassa ei ole mutta kokemusta on. Lastenreuman aiheuttamat muutokset nivelessä aiheuttavat kipua ja hankaluuksia purentaan ja leukanivelen liikkuvuuteen. FM aloitetaan kunkin kuntoutujan taustahistoria ja tämänhetkinen
tilanne huomioiden, eli ei tässäkään ole mitään valmista protokollaa.
Helpotusta saadaan useimmiten jo ensimmäisellä kerralla ja se näkyy helpottuneena purentafunktiona. FM on non-invasiivinen, lempeä ja tehokas hoitokeino purentaelimistön vaivoissa.