Esittely

Fascial Manipulation® metodo Stecco - Faskiamanipulaatio® Stecco

Faskiamanipulaatio – menetelmä (FM)  on italialaisen fysioterapeutin, Luigi Steccon 40 vuoden tutkimuksen ja kliinisen työn tulos. Pääasiallinen huomio tässä menetelmässä kohdistuu lihasten, syvän faskian ja sen osatekijöiden väliseen toiminnalliseen suhteeseen.

Julie Day tulkkaa Luigi Steccon luentoa kesäkuu 2011 Thiene

Luigi Stecco luennoi ja Julie Day tulkkaa englanniksi. Kuva otettu kesäkuussa 2011 FM Level I kurssilla Thienessä. Ensimmäinen kurssi, missä oli suomalaisia osanottajia 🙂

Julien käännöstyö on mahdollistanut faskiamanipulaation opiskelun englanninkielellä.

Faskia

Faskia eli peitinkalvo on kudos, joka on noussut mielenkiinnon kohteeksi tuki- ja liikuntaelimistön toiminnassa.

Karkeasti faskiat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin, joita ovat pinnallinen, syvä ja viskeraalinen (sisäelimiin liittyvä) faskia. Kullakin faskiatyypillä on omat anatomiset ja biomekaaniset ominaisuutensa ja suhteet niitä ympäröiviin rakenteisiin.

Useimmat faskiaa käsittelevät tutkimukset kohdistuvat jonkin tietyn kehon alueen faskiaan selvittäen sen anatomiaa ja fysiologiaa, kuten esimerkiksi thoracolumbaali- tai plantaarifaskia ja iliotibiaaliaponeuroosi (”jänne”). Näiden yksittäisten rakenteiden tutkiminen on tärkeää mutta ne eivät rakenna kokonaiskuvaa järjestelmästä, jota voisi kuvata sidekudosten muodostamaksi kolmiulotteiseksi tensionaaliseksi verkostoksi.

TLF-suurennos-säikeiden-suunta-näkyy-selkeästi.-kuva-Petteri-Haikola
TLF osa suurennettuna, kuva P.Haikola

Faskiamanipulaation® taustaa ja sen biomekaanisen mallin kehittyminen

Luigi Steccon lapset anatomian professori ja ortopedian erikoislääkäri Carla Stecco ja fysiatrian erikoislääkäri lääkäri Antonio Stecco ovat tehneet perinpohjaista faskian anatomian ja fysiologian tutkimusta alkuun pariisilaisen Rene’ Descartes ja Italiassa Padovan yliopiston anatomian tiedekuntien kanssa. Palsamoimattomien ruumiiden dissektioiden antama uusi histologinen ja anatominen tutkimustieto on täydentänyt ja kehittänyt edelleen Luigi Steccon esittelemää biomekaanista mallia. Anatomisten tutkimusten lisäksi tutkimustyön alla ovat histologia, hormonaalisten tekijöiden vaikutus faskiaan, fibroblasti ja faskiasyytti ja niiden reseptorit, kliininen potilastutkimus sekä sitoutuneen ja sitoutumattoman veden yhteys hyaluronihapon toiminnassa ja oireilussa.

Lena Stecco on päivittäinen sähköpostikaverini ja on sydämellinen ja vahva taustavoima FM-toiminnassa.

Steccon perhe

Faskiamanipulaatio® – menetelmä esittelee kokonaisen biomekaanisen mallin, joka auttaa tulkitsemaan faskian osuutta tuki-ja liikuntaelimistöön liittyvissä toimintahäiriöissä. Tämän manuaalisen menetelmän perusajatus on tunnistaa tarkka, paikallinen faskian alue, joka liittyy tiettyyn rajoittuneeseen liikkeeseen. Kun rajoittunut tai kivulias liike (suunta) on löydetty, tunnistetaan paikallinen faskiassa oleva alue ja tätä tarkasti määritettyä faskian aluetta manipuloimalla voidaan palauttaa liikkeen laajuus ja kivuttomuus.

Segmentit ja myofaskiaaliset yksiköt ja ketjut

Tuki- ja liikuntaelimistön anatomiaa tarkastellessaan Luigi Stecco oivalsi, että ihmiskeho voidaan jakaa 14 eri segmenttiin ja jokaista segmenttiä ohjaa kuusi myofaskiaalista yksikköä (MFY), jotka rakentuvat monoartikulaarisista ja biartikulaarisista yksisuuntaisista lihassäikeistä, niiden syvästä faskiasta (epimysium mukaanluettuna) ja niiden yhdessä tasossa yhteen suuntaan liikuttamasta yhdestä tai useammasta nivelestä. Lukuisat lihassäikeet kiinnittyvät suoraan faskiaan ja myofaskiaaliset kiinnityskohdat ulottuvat eri lihasryhmien välille muodostaen myofaskiaalisia ketjuja. Näin vierekkäiset yksisuuntaiset myofaskiaaliset yksiköt ovat liittyneinä toisiinsa lihasjänteisillä ekspansioilla ja biartikulaarisilla lihassäikeillä muodostaen myofaskiaalisia ketjuja.

Faskian rakenteesta

Faskia on rakentunut aaltomaisista kollageeni- ja elastiinisäikeistä, jotka ovat järjestäytyneet erillisiksi kerroksiksi ja jokaisen kerroksen säikeet ovat eri suuntaiset. Aaltomaisten kollageenisäikeiden ansiosta faskia voi venyttyä ja elastiinisäikeet palauttavat sen takaisin alkuperäiseen lepotilaan. Vaikka faskia mukautuu lihaksen aikaansaamaan venytykseen se ei pysty välittämään voimia jänteen tai aponeuroosin tapaan. Jos näitä histologisia ja toiminnallisia erilaisuuksia ei oteta huomioon, saatetaan faskiaa erehtyä luulemaan aponeurooksiksi tai niin ikään sekoittaa syvä faskia ja subkutaaninen (ihon alainen) sidekudos (fascia superficialis) toisiinsa. Subkutaaninen sidekudos muodostaa hyvin elastisen ja liukuvan kalvon, joka on tärkeä lämmönsäätelyssä, aineenvaihdunnassa ja verisuonten ja hermojen suojaamisessa kun taas syvä faskia ympäröi lihaksia ja lihasten aponeurooseja niissä kohdissa, missä ne kiinnittyvät luuhun.

Koordinaatio- ja fuusiokeskus

Osa faskiasta on ankkuroituneena luuhun ja osa on vapaa liukumaan. Faskian vapaana liukuva osa mahdollistaa lihasten aikaansaaman traktion eli myofaskiaaliset vektorit, yhdistymään tarkassa kohdassa, vektoreiden keskipisteessä, jota kutsutaan koordinaatiokeskukseksi (Centre of Coordination, CC). CC:n paikka on laskettu siten, että on otettu huomioon jokaiseen liikkeeseen liittyneiden vektorivoimien summa. Kolmessa avaruudellisessa tasossa tehtävät kuusi erisuuntaista liikettä tapahtuvat harvoin erikseen, vaan ovat yhdistyneinä toisiinsa muodostaen välivaiheiden liikeratoja. Näiden monimutkaisten liikkeiden synkronointi tapahtuu muiden tarkkaan määriteltyjen faskian kohtien (usein retinakuloiden päällä) kautta ja niitä kutsutaan fuusiokeskuksiksi (Centres of Fusion, CF). Kuvassa palpaatiolla haetaan fuusiopistettä RELAPV oikealla.

MFY- REPE CC:n palpaatio

Tiheästi hermotettu faskia pysyy perusjännitystilassa lihasten jännityksen kautta, etenkin siihen kiinnittyvien lihassäikeiden tuoman tension välityksellä. Tension muutokset aktivoivat vapaat hermopäätteet ja reseptorit ja ne välittävät keskushermostoon tietoa liikkeistä ja asennosta. Faskialla on osuutta proprioseptiikassa ja perifeerisessä motorisessa kontrollissa tarkassa yhteistyössä keskushermoston kanssa.

Syvän faskian eri kerrosten liukumisen estymistä toisensa suhteen kutsutaan densifikaatioksi, jolloin hyaluronihappomolekyylien aggregoituminen pitkiksi ketjuiksi aiheuttaa sen geelimäisen olomuodon ja liukumisen estymisen. Faskiamanipulaatiolla pyritään kitkan ja lämmön avulla pilkkomaan ketjut ja palauttamaan normaali liukuva konsistenssi. Kuvassa vuodelta 2012 Thienessä kurssilla densifikaatio 11 eri kansallisuutta edustaneiden kirjoittamana.

Densifikaatio-eri-kielillä_raj
Densifikaatio ”Tiivistymä” kaikkien kurssilaisten kielillä 2012