Esittely

Fascial Manipulation® –   Faskiamanipulaatio®

Faskiamanipulaatio – menetelmä (FM)  on italialaisen fysioterapeutin, Luigi Steccon 40 vuoden tutkimuksen ja kliinisen työn tulos. Pääasiallinen huomio tässä menetelmässä kohdistuu lihasten, syvän faskian ja sen osatekijöiden väliseen toiminnalliseen suhteeseen.

Julie Day tulkkaa Luigi Steccon luentoa kesäkuu 2011 Thiene

Julie Day tulkkaa Luigi Steccon luentoa kesäkuu 2011 Thiene

 

Luigi Stecco luennoi ja Julie Day tulkkaa englanniksi. Kuva otettu kesäkuussa 2011 FM Level I kurssilla Thienessä.

Julien käännöstyö on mahdollistanut faskiamanipulaation opiskelun englanninkielellä.

 

 

TLF osa suurennettuna, kuva P.Haikola

TLF osa suurennettuna, kuva P.Haikola

Faskia

Faskia eli peitinkalvo on kudos, joka on noussut  mielenkiinnon kohteeksi tuki- ja liikuntaelimistön toiminnassa.

Karkeasti faskiat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin, joita ovat pinnallinen, syvä ja viskeraalinen (sisäelimiin liittyvä)  faskia. Kullakin faskiatyypillä  on omat anatomiset ja biomekaaniset ominaisuutensa ja  suhteet niitä ympäröiviin rakenteisiin.

Useimmat faskiaa käsittelevät  tutkimukset  kohdistuvat  jonkin tietyn kehon alueen faskiaan selvittäen sen anatomiaa ja fysiologiaa, kuten esimerkiksi thoracolumbaali- tai plantaarifaskia ja  iliotibiaaliaponeuroosi (”jänne”). Näiden yksittäisten rakenteiden tutkiminen on tärkeää mutta ne eivät rakenna kokonaiskuvaa järjestelmästä, jota voisi kuvata sidekudosten muodostamaksi kolmiulotteiseksi tensionaaliseksi verkostoksi.

 

Faskiamanipulaation® taustaa ja sen biomekaanisen mallin kehittyminen

Steccon perhe

Steccon perhe

Luigi Steccon lapset anatomian professori ja ortopedian erikoislääkäri Carla Stecco ja fysiatrian erikoislääkäri lääkäri Antonio Stecco ovat tehneet perinpohjaista faskian anatomian ja fysiologian tutkimusta alkuun pariisilaisen Rene’ Descartes ja Italiassa Padovan yliopiston anatomian tiedekuntien kanssa. Palsamoimattomien ruumiiden dissektioiden antama uusi histologinen ja anatominen tutkimustieto on täydentänyt ja kehittänyt edelleen Luigi Steccon esittelemää biomekaanista mallia. Lena Stecco on päivittäinen sähköpostikaverini ja on  sydämellinen ja vahva taustavoima FM-toiminnassa.

LALU käsittelyä Faskiamanipulaatio®  – menetelmä esittelee kokonaisen  biomekaanisen mallin, joka auttaa tulkitsemaan faskian osuutta muskuloskeletaalisissa (tuki-ja liikuntaelimistöön liittyvä) toimintahäiriöissä. Tämän manuaalisen menetelmän  perusajatus on tunnistaa tarkka, paikallinen  faskian alue, joka liittyy tiettyyn rajoittuneeseen  liikkeeseen. Kun rajoittunut tai kivulias liike (suunta) on löydetty, tunnistetaan paikallinen  faskiassa oleva alue ja tätä tarkasti määritettyä faskian aluetta manipuloimalla voidaan palauttaa liikkeen laajuus ja kivuttomuus.

Segmentit ja myofaskiaaliset yksiköt ja ketjut

Tuki- ja liikuntaelimistön anatomiaa tarkastellessaan Luigi Stecco oivalsi, että ihmiskeho voidaan jakaa 14 eri segmenttiin ja jokaista segmenttiä ohjaa kuusi myofaskiaalista yksikköä (MFY), jotka rakentuvat monoartikulaarisista ja biartikulaarisista  yksisuuntaisista lihassäikeistä, niiden syvästä faskiasta (epimysium mukaanluettuna) ja niiden yhdessä tasossa yhteen suuntaan liikuttamasta yhdestä tai useammasta nivelestä.  Lukuisat lihassäikeet kiinnittyvät suoraan faskiaan   ja myofaskiaaliset kiinnityskohdat ulottuvat eri lihasryhmien välille muodostaen myofaskiaalisia ketjuja.  Näin vierekkäiset yksisuuntaiset myofaskiaaliset yksiköt ovat liittyneinä toisiinsa lihasjänteisillä ekspansioilla ja biartikulaarisilla lihassäikeillä muodostaen myofaskiaalisia ketjuja.

Faskian rakenteesta

Faskia on rakentunut aaltomaisista kollageeni- ja elastiinisäikeistä, jotka ovat järjestäytyneet erillisiksi kerroksiksi ja  jokaisen kerroksen säikeet ovat eri suuntaiset. Aaltomaisten kollageenisäikeiden ansiosta faskia voi venyttyä ja elastiinisäikeet palauttavat sen takaisin alkuperäiseen lepotilaan. Vaikka  faskia mukautuu lihaksen aikaansaamaan venytykseen se ei pysty välittämään voimia jänteen tai aponeuroosin tapaan. Jos näitä histologisia ja toiminnallisia erilaisuuksia ei oteta huomioon,  saatetaan faskiaa erehtyä luulemaan aponeurooksiksi  tai niin ikään sekoittaa syvä faskia ja subkutaaninen (ihon alainen) sidekudos (fascia superficialis) toisiinsa. Subkutaaninen sidekudos muodostaa hyvin elastisen ja  liukuvan  kalvon, joka on tärkeä  lämmönsäätelyssä, aineenvaihdunnassa ja verisuonten ja hermojen suojaamisessa kun taas syvä faskia ympäröi lihaksia ja lihasten aponeurooseja niissä kohdissa, missä ne kiinnittyvät luuhun.

Koordinaatio- ja fuusiokeskus

MFY- REPE CC:n palpaatio

MFY- REPE CC:n palpaatio

Osa faskiasta on ankkuroituneena luuhun ja osa on vapaa liukumaan. Faskian vapaana liukuva osa mahdollistaa lihasten aikaansaaman traktion eli myofaskiaaliset vektorit, yhdistymään  tarkassa kohdassa,  vektoreiden  keskipisteessä, jota kutsutaan koordinaatiokeskukseksi (Centre of Coordination, CC). CC:n  paikka on laskettu siten, että on otettu huomioon jokaiseen liikkeeseen liittyneiden vektorivoimien summa. Kolmessa avaruudellisessa tasossa tehtävät kuusi erisuuntaista liikettä tapahtuvat harvoin erikseen,  vaan ovat yhdistyneinä toisiinsa muodostaen  välivaiheiden  liikeratoja. Näiden monimutkaisten liikkeiden synkronointi tapahtuu muiden tarkkaan määriteltyjen  faskian kohtien  (usein retinakuloiden päällä) kautta ja niitä kutsutaan fuusiokeskuksiksi (Centres of Fusion, CF). Kuvassa palpaatiolla haetaan fuusiopistettä RELAPV oikealla.

Densifikaatio "Tiivistymä" kaikkien kurssilaisten kielillä, 2012

Densifikaatio ”Tiivistymä” kaikkien kurssilaisten kielillä 2012

Tiheästi hermotettu faskia pysyy perusjännitystilassa lihasten jännityksen kautta, etenkin siihen kiinnittyvien lihassäikeiden tuoman tension välityksellä. Tension muutokset aktivoivat vapaat hermopäätteet ja reseptorit ja ne välittävät keskushermostoon tietoa liikkeistä ja asennosta. Faskialla on osuutta proprioseptiikassa ja perifeerisessä motorisessa kontrollissa tarkassa yhteistyössä keskushermoston kanssa.

Syvän faskian eri kerrosten liukumisen estymistä toisensa suhteen kutsutaan densifikaatioksi, jolloin hyaluronihappomolekyylien agrregoituminen  pitkiksi ketjuiksi aiheuttaa sen geelimäisen olomuodon ja liukumisen estymisen. Faskiamanipulaatiolla pyritään kitkan ja lämmön avulla pilkkomaan ketjut ja palauttamaan normaali liukuva konsistenssi. Kuvassa vuodelta 2012 Thienessä kurssilla densifikaatio 11 eri kansallisuutta edustaneiden kirjoittamana.